Digitalisoituminen mullistaa ja avartaa maailmaa

Ohjelmistot muodostavat digimaailman infrastruktuurin: polut, valtatiet ja toimintaympäristön. Tietotekniikka-alan keskusjärjestö Tivian ja EU:n osaamisvaje-ennusteen mukaan vuonna 2025 tulee olemaan 25 000 ohjelmistosuunnittelijan vaje Suomessa. Euroopassa vaje on lähes 400 000. Ohjelmistojen osuus kaikesta tuottavuuskehityksestä on jo 33 prosenttia.

Digitulevaisuuden näkymiä pohdittiin joulukuisessa seminaarissa Mikkelissä. Digitalisaation evankelistaksi tapahtuman luennoijatiedoissa tituleerattu Mika Helenius on pitkän uransa aikana hankkinut kannuksensa merkittävänä digivaikuttajana sekä Suomessa että kansainvälisissä ympyröissä. Hän painotti koulutuksen elintärkeyttä kehityksen kelkassa pysymiseksi.

– Digialalla on valtava pula koulutetuista ohjelmistosuunnittelun osaajista.  Pelkkä koodin kirjoitus ja kopiointi eivät riitä uuden luomiseen. Ohjelmistosuunnitteluosaamisen tuottaminen on kansallisen päätöksenteon vastuulla, totesi Helenius.

– Opetus on teoreettista, matematiikkalähtöistä, eikä vastaa nykyisen elinkeinoelämän kasvun ja uusteollistavan viennin tarpeita. EU:sta puuttuvat osaajat, sellaiset ohjelmistosuunnittelijat, joilla olisi taitoa, luovuutta ja kykyä rakentaa uutta liiketoimintaa, tuotteita ja vientiä.

Yhdysvalloissa sovellusten kehittämiseen on panostettu. EU:ssa omaa ohjelmistosuunnittelun koulutusjärjestelmää ei ole onnistuttu luomaan.

– Ulkomaalaiset toimijat omistavat suomalaiset viestintä-, tieto-, arvo- ja rahavirrat, tästä maksetaan miljardeja vuodessa EU:n ulkopuolelle.

Hän huomautti, että käytännön työelämän lisäksi digialalla on pula ohjelmistojen suunnittelua ja kehittämistä ymmärtävistä opettajista.

Digitalisoituminen lisää vapaa-aikaa ja laajentaa verkostoja

– Jos palvelua ei ole löydettävissä verkosta, sitä ei ole olemassa. Henry Fordin aikaan kehitettiin polttomoottori ja liukuhihna, jotta maanviljelystuotteet saatiin torille myyntiin. Nyt data ja alustatalous ovat kehityksen moottoreina, totesi digitaalisen työn asiantuntija Esko Kilpi.

Hän nosti luennossaan keskeiselle sijalle sen, miten digitalisaatio auttaa yhteiskuntaa ja ihmistä. Samalla hän muistutti siitä, että kaikki data on softaa.

– Data on aina ohjelmistojen tallentamaa ja synnyttämää. Datan arvon viljely ja esille nostaminen on yksi keskeisiä epäkohtia yleisessä keskustelussa – erityisesti, jos samassa yhteydessä ei mainita ohjelmistojen roolia. Mikäli ei omista tai hallitse ohjelmistoja ja alustoja, ei datalla ole todellista arvoa; käyttäjän oma data on vain hiekanjyvänen ohjelmistopalveluiden muodostamasta datasta. 

Digitalisaatio vapauttaa ihmisten aikaa. Toisaalta tämä hyvä uutinen johtaa uuteen pohteeseen: miten hyödyntää lisääntyvä vapaa-aika siten, että elämä tuntuu merkitykselliseltä?

– Yksi yhteiskunnallisista ongelmista tulee olemaan se, että tulevaisuudessa työpaikat häviävät. Vanhoja poistuu ja uusia työmahdollisuuksia tulee tilalle. Työsuhteet ovat jo nyt pirstaloituneita.

Digitalisaation myötä odotukset kanssaihmisiä kohtaan kasvavat. Kilpi totesi, että koskaan aiemmin ihmisillä ei ole ollut näin suuria verkostoja käytössään kuin tänä päivänä.

– Mitä aikamme fiksuimmat ihmiset tekevät? Yrittävät saada meidät klikkailemaan linkkejä.

– Asiakasdata on tärkeää, sillä yrityksen arvo syntyy asiakkaiden kokemuksista. Datalla myös ohjataan asiakkaiden käyttäytymistä. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän netin lukutaitoa, hän summasi.

Luovuus, kriittisyys ja osallisuus tulevatkin olemaan keskeisellä sijalla ihmisten elämässä tulevaisuudessa.

Digitaalisuus on osa yrityksen liiketaloudellista menestystä. Haasteena on osaamisvaje. Miten käy, kun digiosaaja kävelee yrityksestä ulos?

Yksi ja sama kännykkä palvelee jo tänä päivänä esimerkiksi radiona, televisiona, herätyskellona, kamerana, pankkina ja matkatoimistona. Uusia kännykkäsovelluksia kehitetään jatkuvasti lisää.

– Kännykkä tulee olemaan tulevaisuuden elämämme kaukosäädin, vyörytti Kilpi tulevaisuuden kuvia.

Tietoliikenneverkkoja tarvitaan lisää

Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Tomi Heimonen kertoi omassa puheenvuorossaan, miten Etelä-Savon maakunnassa vastataan digitalisaation haasteisiin. Esimerkiksi selvitettävänä on, missä pitäisi olla toimivat tietoliikenneverkot ja miten ne pitäisi toteuttaa.

Onnistuessaan digitalisaatio tuo tullessaan muun muassa elinkeinoelämän kasvua ja kansainvälistymistä. Se laajentaa verkostoja ja lähentää toimintaympäristöjä.

– Digitalisaatio tuo tullessaan mahdollisuuden olla osa kestävämpää menestystä.  

Verkkokaupan pyörittämiseen on varattava aikaa

Yrittäjä Riija Hasanen Lansarin Tallipuodista myy itse perustamansa verkkokaupan kautta hevosille rehua, ratsastusvaatteita ja -tarvikkeita. Hän on myös maatilan emäntä. Tilalla on 18 lypsylehmää ja 3 hevosta.

Verkkokaupan perustamiseen häneltä meni kolme kuukautta, koska hän teki sitä tilan muiden töiden lomassa. Tuotteiden kuvaaminen ja tekstien kirjoittaminen otti oman aikansa alustan ja digiympräristön opettelun lisäksi.

– Osallistuin Miksei Mikkelin -verkkokauppavalmennukseen ja siitä oli apua. Toisaalta näen eduksi sen, että olen itse tehnyt kaiken alusta alkaen, koska siten tunnen verkkokaupan toiminnan läpikotaisin, yrittäjä kertoi.

– Verkkokaupan pyörittäminen on ollut mielenkiintoista.

Digitalisaatio pitää nähdä työkaluna, eikä itsetarkoituksena

Seminaarin loppupaneelissa Esko Kilpi kannusti yrityksiä hyödyntämään digimaailmaa markkinoinnissa.

– Facebook ja Instagram kannattaa ottaa tehokäyttöön. Ne ovat periaatteessa ilmaisia.

Markkinoinnista keskusteltaessa paneelissa todettiin, että elämykselliselle markkinoinnille olisi jalansijaa. Taidokasta sisällöntuotantoa ja sen avulla luotavien tarinoiden ja mielikuvien luomista kannattaa hyödyntää. Verkkokauppojen olisi hyvä erottua toisistaan.

Riija Hasanen totesi, että tarinankerronnassa omaa ajattelua voi avartaa: se, mikä itselle on arkipäiväistä, voi jollekin toiselle olla elämyksellistä. Esimerkkinä hän kertoi omakohtaisesti huomanneensa, miten maatilan toimintaympäristöä vähemmän tuntevat ovat olleet tilan arjen askareista erittäin kiinnostuneita.

– Vaikka digimaailmassa liikkuu kaikenlaisia hauskoja tarinoita, on kuitenkin muistettava, että se, mikä ratkaisee menestymisen, on oma osaaminen, oman yrityksen todellinen liikevaihto ja yritykseen tuleva rahavirta eli myyntitulot, muistutti Mika Helenius.

Teksti: Sofia Flygare

Digitulevaisuus-seminaari oli osa Etelä-Savon Maaseutu ICT2 -tiedonvälityshanketta, jonka keskeisiin tavoitteisiin kuului tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen Etelä-Savon maaseudulla. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2017– 31.12.2019.

Johdatus ohjelmointiin -kesäkoulu järjestettiin XAMK:n Mikkelin kampuksella kesäkuussa 2019.  Ohjelmoinnin kesäkoulu järjestetään myös kesällä 2020. Kesäkoulun tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat koodaukseen ja ohjelmoijan työhön. Koulutus on suunnattu lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskeleville. Lisätiedot ja ilmoittautuminen aukeaa XAMK:n verkkosivujen koulutustarjottimessa keväällä 2020.