Polttoainekin voi olla paikallista

ProAgrian hankevastaava Panu Jouhkimo tankkaa biokaasua Graanin tankkauspisteellä.

 

Melko moni suomalainen on alkanut miettiä liikkumisensa aiheuttamia ympäristöhaittoja. Kehtaanko lentää niin montaa kertaa vuodessa? Ajanko omalla autolla vai hyppäänkö junaan?

Entä voisinko ajaa omalla autolla edullisemmin ja lähes kokonaan ilman päästöjä? Voisin. Puhtaasti.

Yske-hankkeen hankevastaava Panu Jouhkimo ajaa haukivuorelaisella biokaasulla ja Tukholmasta haetulla käytetyllä Volvolla.

-Paitsi, että tämä on edullista, niin polttoaine on paikallisesti tuotettua. Hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa. Tätä ei erota millään tavallisesta autosta, paitsi että pakokaasu ei tuoksu millekään. Se on vain hiilidioksidia ja vesihöyryä eikä siinä ole hiukkaspäästöjä ollenkaan, Jouhkimo kertoo.

Biokaasulla puhtaasti

Kuulostaa siis siltä, että biokaasulla ajetaan puhtaasti. Kustannuksetkin kilpailevat jopa dieselin kanssa. Kun bensiinin litrahinta on noin 1,43 euroa ja dieselin 1,20, voi kaasuautolla pudotella kilometrejä 0,83 euron litrahintaan.

Kaasuautoista peritään käyttövoimaveroa, joka on vajaa puolet dieselin käyttövoimaverosta. Liikennebiokaasusta ei peritä polttoaineveroa laisinkaan, ainoastaan arvonlisäveroa. Autoon voi tankata maakaasuakin, mutta kaikilta asemilta myydään myös biokaasua.

Suomessa on 36 kaasuntankkausasemaa, joista Gasumin asemia 24. Loput ovat yksittäisiä itsenäisiä tuottajia. Etelä-Savosta biokaasua voi tankata Graanin ja Haukivuoren tankkauspisteiltä.

Paikallisia hankkeita

Huomattavaa on kuitenkin se, että Etelä-Savossa on jo kaksi biokaasun tuotantolaitosta. Nämä ovat Juvan Bioson Oy ja liikennekäyttöön sopivaa biokaasua tuottava Biohauki Oy. Myös kolmannen hankkeen toteutus on aloitettu BioSairila Oy:n toimesta.

-Laitosta päästään ajamaan ylös vuoden päästä ja tuotannon pitäisi alkaa alkuvuonna 2019. Syötteitä päästään syöttämään vuoden päästä syksyllä.

Juvan Bioson Oy on ollut toiminnassa jo 6 vuotta. Yhtiön osakkaana on kaikkiaan 30 maataloustoimijaa, joista osa toimittaa laitokselle lantajakeita, osa muita maatalouden jakeita, kuten salaattijätettä. Nyt sen biomassan käsittelykapasiteetti on noin 19 500 tonnia vuodessa.

-Osakkaat eli viljelijät voivat tuoda Bioson Oy:n tuotantolaitokseen eli mädättämöön maksutta syötteitä eli lantaa ja kasviperäistä viherjätettä ja saavat mädättämössä syntyvän hajuttoman, notkean ja juoksevan lannoitteen ilmaiseksi pelloilleen, Jouhkimo kertoo.

 

Luomua liikenteen käyttöön

Liikenteen käyttöön biokaasua tuottaa Biohauki Oy, jonka laitoksen omistavat 14 viljelijää ja Etelä-Savon Energia. Biohauki Oy:n tuotantoa käynnistettiin tänä keväänä. Prosessin käynnistäminen kestää aina muutaman kuukauden. Syötemäärää lisätään pikkuhiljaa.

-Ylösajo kestää puolisen vuotta ja pikkuhiljaa laitos alkaa olla täydessä tuotannossa, sanoo Jouhkimo.

Biohauki Oy:n osakkaat ovat pääasiassa maito- ja lihatilallisia. Idea lähti viljelijöiltä, joilla oli tarve käsitellä lanta tehokkaasti hyödynnettäväksi.

Ensin suunniteltiin kompostointilaitosta, mutta sitten heräsi ajatus, että mitäpä jos biokaasulaitos.

Biokaasulaitoksessa jalostunut lanta on erityisen tärkeää osakkaina toimiville luomutuottajille, mutta myös tavanomaiset viljelijät hyötyvät lannan parantuneista lannoiteominaisuuksista.

Malleja muualta Suomesta

Tulevaisuuden ajatuksena olisi saada biokaasua käyttöön myös raskaan liikenteen polttoaineena. Jouhkimon mukaan muun muassa Scania valmistaa ja kehittää biokaasutekniikkaa. Melutaso tulisi olemaan näin olennaisesti alhaisempi. Ensimmäisinä kohderyhminä voisivat olla jätekuljetukset ja joukkoliikenne.

-Jyväskylä on hyvä esimerkki tästä, että osa jätekuljetuksista ajetaan jo biokaasulla. Vaasa on taas esimerkki joukkoliikenteestä. Kaupunki on liisannut biokaasubusseja ja kilpailuttanut liikennöinnin. Tällaisia malleja pitäisi katsoa lisää ja eteenpäin, Jouhkimo kiteyttää.

YSKE -hanke: Yhteistyöllä synergiaa ja kannattavaa energiantuotantoa.
Hankkeen kesto: 1.6.2016 – 31.12.2018
Toiminta-alue: Etelä-Savon maakunta
Toteuttajat: ProAgria Etelä-Savo, ProAgria Keskusten Liitto ja Envitecpolis Oy.
Rahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.